2000
Kansainvälistyminen
1990-luvun puolivälissä käynnistynyt Ruotsin ja Baltian markkinoihin perehtyminen sai vauhtia vuosituhannen vaihtuessa. Keskeiseksi kansainvälistymisen keihäänkärjeksi muodostuivat rautakauppa ja K-rauta-liiketyyppi. Kesko laajensi myös maatalouskauppansa kaikkiin Baltian maihin ja saavutti varsin lyhyessä ajassa markkinajohtajan aseman alueella.
Ruokakaupassa edettiin Baltiassa pääosin kahdella liiketyypillä; hypermarketeilla ja hard discountereilla. Ruokakeskon ja ruotsalaisen ICA:n ruokakaupan toiminnot Baltiassa yhdistettiin. Ruokakesko myi 50 %:n osuutensa Rimi Baltic AB:n osakkeista ICA Balticille vuonna 2006.
Ruotsiin luotiin rautakauppaverkostoa rakentamalla K-rautoja yksitellen, koska K-rauta osoittautui "menestykselliseksi vientituotteeksi", jollaisia ei Ruotsin markkinoilla ollut. Baltian markkinoilla edettiin rautakaupassa sekä yritysostoin että uusia kauppoja perustamalla. Liettuassa tehdyn merkittävän yritysoston (Senukai) avulla Rautakesko oli jo vuonna 2004 Baltian alueen markkinajohtaja.
Vuonna 2005 Rautakesko laajensi toimintaansa Norjaan ja Venäjälle. Rautakesko osti Norjan tunnetuimman rautakauppaketjun, Byggmakkerin sekä pietarilaisen Stroymaster-rautakauppaketjun. Senukai hankki vuonna 2007 äänivallan liettualaisesta UAB Romos Holdingasista, joka omistaa valkovenäläisen rautakauppayrityksen OMA:n.
Keskon vuonna 2005 hankkima Byggmakker on Norjan tunnetuin rautakauppaketju.
Pietarissa avattiin syyskuussa 2006 Venäjän ensimmäinen K-rauta-konseptin mukainen kauppa. Stroymaster-ketjun kaupat ovat vuodesta 2006 lähtien toimineet K-rauta-nimellä.
Rautakesko on ketjujensa vähittäismyynnillä mitattuna viiden suurimman yrityksen joukossa Euroopan rakentamisen ja kodin kunnostamisen markkinoilla.
Henkilökuntaa vuosikymmenen lopussa oli keskimäärin 19 000.
